Task 2

1. Lait ja asetukset sosiaali- ja terveysalalla

Viisi mielestämme tärkeintä sosiaali- ja terveysalaa ohjaavaa lakia ja asetusta ovat perustuslaki, laki potilaan asemasta ja oikeuksista, laki terveydenhuollon ammattihenkilöistä, lastensuojelulaki ja terveydenhuoltolaki.

Perustuslaki

Perustuslain toisessa luvussa (§19) sanotaan: “…julkisen vallan on turvattava, sen mukaan kuin lailla tarkemmin säädetään, jokaiselle riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut ja edistettävä väestön terveyttä. Julkisen vallan on myös tuettava perheen ja muiden lapsen huolenpidosta vastaavien mahdollisuuksia turvata lapsen hyvinvointi ja yksilöllinen kasvu.”

Perustuslaki on pohja kaikille muille laille, siksi ajattelemme tämän olevan myös tärkein laki koskien sosiaali- ja terveyspalveluja. Perustuslaki takaa yhtäläiset oikeudet jokaiselle suomen kansalaiselle. Perustuslaissa on määritelty oleellisimmat arvot, periaatteet ja pelisäännöt, joita suomalaisen kansanvallan tulee toteuttaa. Näitä pelisääntöjä tulee noudattaa ja soveltaa myös terveydenhuollossa.

Laki potilaan asemasta ja oikeuksista

Tässä laissa säädetään potilaan oikeuksista ja asemasta ja se koskee koko terveydenhuoltoa ja sen palveluita sekä sosiaalihuollon laitoksia. Lain mukaan: ”Jokaisella Suomessa pysyvästi asuvalla henkilöllä on oikeus ilman syrjintää hänen terveydentilansa edellyttämään terveyden- ja sairaanhoitoon niiden voimavarojen rajoissa, jotka kulloinkin ovat terveydenhuollon käytettävissä…”. Mielestämme tässä laissa säädetään useista perusasioista, jotka kuitenkin ovat erityisen tärkeitä toteutua kaikessa terveydenhuollossa.

Laissa säädetään muun muassa potilaan itsemääräämisoikeudesta(6§) ja tiedonsaantioikeudesta(5§), sekä potilaan oikeudesta tehdä muistutus(10§) tai kantelu(10a§) ja mikä on potilasasiamiehen rooli(11§), sekä potilasasiakirjoihin sisältyvästä tietojen salassapidosta(13§). On hyvä, että tällaisista asioista on säädetty laissa, jolloin samat säädökset koskevat kaikkialla kaupungista tai terveydenhuollon palvelusta riippumatta.

Lastensuojelulaki

Lastensuojelulaissa säädetään esimerkiksi terveydenhuollon erityisistä velvollisuuksista(luku 3, 15§) näin: ”terveyskeskuksen ja sairaanhoitopiirin on annettava lapsi- ja perhekohtaisessa lastensuojelussa asiantuntija-apua ja tarvittaessa järjestettävä lapsen tutkimus sekä hoito- ja terapiapalveluja lapselle. Lasten tarvitsemat seksuaalisen hyväksikäytön tai pahoinpitelyn epäilyn selvittämiseen liittyvät palvelut on järjestettävä kiireellisinä”.

Mielestämme tämä laki on erityisen tärkeä jo siinä mielessä, että tulevana terveydenhoitajana on hyvin todennäköistä, että lasten ja perheiden kanssa työskennellessä tulee tilanteita, jolloin tulee olla tietoinen asioista, joista tässä laissa on säädetty. Lastensuojelulailla pyritään turvaamaan lapsen oikeus moniin tärkeisiin asioihin, kuten monipuoliseen ja tasapainoiseen kehitykseen ja erityiseen suojeluun. Toki lapsen oikeuksien toteuttaminen on muutakin kuin lastensuojelulain noudattamista, mutta tämä laki on kuitenkin yksi keskeinen osa sitä.

Laki terveydenhuollon ammattihenkilöistä

Tämän lain tarkoituksena on: ”edistää potilasturvallisuutta sekä terveydenhuollon palvelujen laatua. Sitä edistetään seuraavin teoin: ”1) varmistamalla, että tässä laissa tarkoitetulla terveydenhuollon ammattihenkilöllä on ammattitoiminnan edellyttämä koulutus, muu riittävä ammatillinen pätevyys ja ammattitoiminnan edellyttämät muut valmiudet; 2) järjestämällä terveydenhuollon ammattihenkilöiden valvonta terveyden- ja sairaanhoidossa; sekä 3) helpottamalla ammatillisesti perusteltua terveydenhuollon ammattihenkilöiden yhteistyötä ja tarkoituksenmukaista käyttöä.”

Ajattelen tämän lain olevan erityisen tärkeä siksi, jotta voimme taata potilaille ja myös työntekijöillemme turvallisen ja ammattitaitoisen ympäristön. Työntekijän tulee voida luottaa työkaverinsa osaamiseen ja pätevyyteen, samoin kuin potilaan hoitajan ammattitaitoon. Tässä laissa säädetään myös ammattieettisistä velvollisuuksista (3luku 15§), joiden ajattelen olevan pohja kaikelle hoitotyölle. Laissa (5luku) säädetään myös terveydenhuollon ammattihenkilöiden ohjauksesta ja valvonnasta. Mielestämme on tärkeää, että laissa on säädetty kurinpito- ja rangaistussäännöksistä, jolloin kaikkialla menetellään samoin tavoin tilanteissa, joissa terveydenhuollon ammattihenkilö on esimerkiksi toiminut lakia vastaan.

Terveydenhuoltolaki

Terveydenhuoltolain tarkoituksena on: ” 1) edistää ja ylläpitää väestön terveyttä, hyvinvointia, työ- ja toimintakykyä sekä sosiaalista turvallisuutta; 2) kaventaa väestöryhmien välisiä terveyseroja; 3) toteuttaa väestön tarvitsemien palvelujen yhdenvertaista saatavuutta, laatua ja potilasturvallisuutta; 4) vahvistaa terveydenhuollon palvelujen asiakaskeskeisyyttä; sekä 5) vahvistaa perusterveydenhuollon toimintaedellytyksiä ja parantaa terveydenhuollon toimijoiden, kunnan eri toimialojen välistä sekä muiden toimijoiden kanssa tehtävää yhteistyötä terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä sekä sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisessä.”

On todella tärkeää pyrkiä tasoittamaan terveyseroja eri väestöryhmien välillä, sekä edistää väestön terveyttä. Näemme myös tärkeänä panostaa yhteistyön toimimiseen eri toimialojen välillä. Laissa (2luku) säädetään terveyden ja hyvinvoinnin edistämisestä, johon kuuluvat esimerkiksi neuvolapalvelut, kouluterveydenhuolto, opiskeluterveydenhuolto, työterveyshuolto jne. Laissa säädetään myös hoitoon pääsystä (6luku). On hyvä, että näistä asioista on säädetty laissa ja silloin samat säädökset ovat voimassa kaikkialla Suomessa.

lähteet:

http://www.finlex.fi/fi/laki/

http://oikeusministerio.fi/fi/index/toimintajatavoitteet/lakiensaataminen/perustuslaki.html

https://www.thl.fi/fi/web/lastensuojelun-kasikirja/tyoprosessi/mita-on-lastensuojelu

2. Sote-uudistus


Sote-uudistuksen tavoitteet & tarkoitus 

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen uudistuksen tärkeimmät tavoitteet ovat palvelujen saatavuuden parantaminen ja yhdenvertaistaminen, sekä kustannusten hillitseminen.

Tarkoituksena on perustaa Suomeen maakuntajakoa mukaillen 15 itse sosiaali- ja terveyspalvelujensa järjestävää itsehallintoaluetta, sekä lisäksi kolme toiseen alueeseen tukeutuen palvelujensa järjestävää itsehallintoaluetta.

Hallituksen linjausten merkitys alueille Sote-uudistuksessa

Tarkoituksena on sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisen siirtyminen kuntien ja kuntayhtymien harteilta kunkin itsehallintoalueen omalle vastuulle vuoden 2019 alusta alkaen. Sote-palvelujen järjestämisen lisäksi hallintoalueet saavat muitakin alueellisia tehtäviä alueiden toimiessa oman itsensä "viranomaisina". Toimintamallia perustellaan sillä, että se tukee muun muassa kansalaisten kielellisten oikeuksien toteutumista ja osallistumisoikeutta.

Digitalisaation merkitys uudistuksessa

Kuten aiemmin totesimme, muun muassa parempi palvelujen saatavuus ja yhdenvertaisuus ovat tärkeimpiä Sote-uudistuksen tavoitteita. Näiden saavuttamisessa digitalisaatio tulee olemaan merkittävä työväline. Sähköisten palvelujen ja tietojärjestelmien merkitys niin ammattilaisten kuin asiakkaidenkin käytössä tulee siis korostumaan. 

Digitalisaatio mahdollistaa joidenkin palvelujen tuottamista aivan uudenlaisin tavoin. Toimiva toteutus vaatii kuitenkin kattavia ICT-ratkaisuja, jotka mahdollistavat mutkattoman tiedonkulun eri organisaatioiden ja alueiden välillä.

lähteet:

http://alueuudistus.fi/soteuudistus/usein-kysyttya
http://alueuudistus.fi/soteuudistus/tavoitteet
http://alueuudistus.fi/soteuudistus/digitalisaatio






3. Sote-uudistus Pohjois-Karjalassa = Siun Sote


Mikä on Siun Sote?

Siun Sote on ensimmäinen Suomeen perustettu sote-alue, joka on tehty ennakoiden hallituksen tekemää sote-ratkaisua. Siun Sote rakentuu 14 kunnan sosiaali- ja terveyspalveluista ja keskussairaalasta. Nämä muodostavat siis yhden suuren organisaation. Vuoden 2017 alusta on tarkoitus käynnistää Siun Soten toiminta. Pohjois-Karjalassa aloitettiin siis valmistelemaan Sote-aluetta jo ennen valtakunnallista ratkaisua.

Siun Soten myötä organisaatiorajat poistuvat, jolloin palvelut ovat helpommin saatavilla. Asukkaat voivat siis hakea palvelunsa haluamastaan palvelupisteestä välittämättä kuntarajoista. Uudistuksen lähtökohtana ovat henkilökunnalta ja asukkailta saadut parannusideat. Alun perin Siun Sotea on alettu suunnitella juuri sen vuoksi, että kasvavaan palvelutarpeeseen voidaan vastata tämän hetkisillä resursseilla. Siun Soten myötä käytössä ovat yhtenäiset toimintatavat ja yhteiset resurssit, jolloin hoito ja hoiva ovat myös kustannustehokkaampaa. 

Siun Soten henkilökunta muodostuu yli 6000:sta sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisesta, jotka siirtyvät kuntien palveluksesta. Siun Soten hallituksessa on edustaja jokaisesta jäsenkunnasta. Ylin päättävä toimielin on Siun Soten yhtymävaltuusto, johon jokainen jäsenkunta saa edustajia asukaslukunsa mukaan.


Ajatuksiamme Siun Sote:sta

Eräs mietityttävä asia Siun Soten ja ylipäätään koko Sote-uudistuksen suhteen on kustannustehokkuuden onnistuminen. Sote-palveluja ei tule jatkossa enää rahoittamaan kunnat, vaan on esimerkiksi esitetty mallia, jossa jokainen itsehallintoalue tulisi toimimaan omalla verotusoikeudellaan. Mitä tämä tarkoittaisi asukkaille? Entä kuinka ylipäätään uusien palvelumallien käyttöönotto rahoitetaan? Kustannuspuolesta löytyy mielestämme vielä suhteellisen vähän konkreettista tietoa ja valmiita malleja Sote-uudistuksen suhteen, vaikka kustannusten leikkaamisesta tavoitteissa paljon puhutaankin.

Mittavien uudistuksien käyttöönotto ja palvelujen saaminen toimiviksi vie yleensä paljon aikaa, oli kyse mistä palvelualasta tahansa. Sosiaali- ja terveyspalvelujen piirissä on kuitenkin jokainen kansalainen, siksi sillä on erityinen merkitys ja varmasti näkemyksiä uudistuksista ja malleista löytyy lähes yhtä monta kuin meitä asiakkaitakin on. Toivomme, että uudistuksen ja itsehallintoalueiden käyttöönotto sujuisi jouhevasti ja saisimme yllättyä positiivisesti palvelujen uudenlaisesta saatavuudesta.

lähteet:

http://www.siunsote.fi/

http://www.pkssk.fi/documents/601237/3592784/Loppuraportti+P-K-sotehanke+22.4.2015.pdf/c03afe22-6213-4ecb-a0c3-430fe523a8a8

http://www.pkssk.fi/documents/601237/3592784/Loppuraportin+yhteenveto_Miten+t%C3%A4h%C3%A4n+on+tultu+ja+miten+t%C3%A4st%C3%A4%20eteenp%C3%A4in.pdf/7d5c41b0-8998-47a3-8cd1-c6f269084072

http://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/pohjois-karjalaan-maan-ensimmainen-sote-alue/5517166
http://www.siunsote.fi/etusivu/siun-sote/hallitus/
http://www.siunsote.fi/etusivu/siun-sote/valtuusto/
http://alueuudistus.fi/soteuudistus/usein-kysyttya

Task 4 Business plan

Yrittäjyydellä (entrepreneurship) tarkoitetaan halua organisoida, kehittää ja johtaa liiketoimintaa. Yrittäjyyteen liittyy aina taloudellisia riskejä. Sisäisellä yrittäjyydellä (intrapreneurship) tarkoitetaan sitä, että jonkin organisaation sisäinen työntekijä tekee työtään samalla innolla yrityksen hyväksi kuin olisi sen omistaja. Sisäinen yrittäjä pyrkii kehittämään työtään ja luomaan uusia toimintamalleja. Hän on omalta osaltaan vastuussa yrityksen menestymisestä ja kohtaa epäonnistumiset samalla rohkeudella kuin yrityksen omistajakin. Hän ei kuitenkaan ole taloudellisesti sidoksissa yrityksen ylläpitoon. (Our Knowledge Asia 2012.)

Esimerkkinä sisäisestä yrittäjyydestä voisi olla terveydenhuollon ammattilainen, joka työskentelee omassa yksikössään. Tällaisessa ympäristössä omalle luovuudelle voi jäädä vain vähän tilaa, mutta siitä huolimatta sisäinen yrittäjä ei lannistu, vaan pyrkii tuomaan sinnikkäästi uusia toimintatapoja ja uudistuksia työpaikalleen. Julkista terveydenhuoltoa ohjaavat tiukat määrärahat ja säännökset. Tämä korostuu yksittäisen työntekijän, esimerkiksi hoitajan, työskentelyssä, jolloin hän on omalta osaltaan vastuussa esimerkiksi hoitotarvikkeiden menekistä.

Sosiaali- ja terveydenhuollon yksityisellä puolella korostuu varsinainen yrittäjyys. Suomessa on kasvavissa määrin esimerkiksi yksityisten henkilöiden perustamia hoitokoteja ja lääkäripalveluita. Sote-alan asiakkaita riittää aina sekä yksityisellä että julkisella puolella, mutta väestön ikääntyessä tarvitaan enemmän hoitopaikkoja, ja julkisen puolen ruuhkautumisen vuoksi yhä useampi hakeutuu yksityisten palveluiden piiriin. Yksityiset terveyspalvelut täydentävät julkista puolta ja julkinen puoli voi ostaa yksityisen puolen palveluita tarvittaessa. Myöskään työntekijöiltä ei poissuljeta mahdollisuutta työskennellä sekä julkisella että yksityisellä puolella samanaikaisesti tai jopa toimia itsenäisenä yrittäjänä alalla. 

lähde

- Our Knowledge Asia. 2012. Entrepreneur or Intrapreneur… What`s the difference?. http://www.ourknowledge.asia/our-knowledge-blog/entrepreneur-or-intrapreneur-whats-the-difference. 24.2.2016.

     Business plan: Niinivaaran vanhuspäivähoito Virkkula Oy

     Vision and Strategy

     

      Järjestämme vanhusten päivähoitoa Joensuun Niinivaaralla. Asiakkaina ovat Joensuun kaupungin asukkaat, jotka ovat iältään yli 70-vuotiaita eivätkä pärjää yksin kotona. Toimintaa on arkisin klo 7–18.  Päivähoidossa on 24 vakituista hoitopaikkaa ja henkilökuntaa on yhteensä 13. Keittiötyöntekijöitä on kaksi, sairaanhoitajia kaksi, sosionomeja viisi, lähihoitajia kolme ja yksi fysioterapeutti. Päivähoidossa tehdään kahta vuoroa. Aamuvuoro on klo 7–15 ja iltavuoro klo 11–18.  Fysioterapeutin työaika on klo 8–16. Kummassakin vuorossa on yksi sairaanhoitaja ja yksi keittiötyöntekijä. Aamuvuoroon tulee seitsemän työntekijää sekä keittiötyöntekijä. Iltavuoroon taas tulee kolme työntekijää sekä keittiötyöntekijä.  Iltavuorossa pärjätään pienemmällä miehityksellä, koska vanhuksia haetaan kotiin jo klo 14 alkaen.

      Päivähoidossa on kolme ryhmää, joihin jakaudutaan vanhuksen kunnon mukaan. Ryhmille järjestetään erilaisia aktiviteetteja. Päivähoidossa pyritään hyödyntämään vanhusten omia voimavaroja ja työote on kuntouttava. Vanhukset saavat osallistua toiminnan suunnitteluun. Joka perjantai on viikkokokous, jossa käydään läpi mennyttä viikkoa ja päätetään seuraavan viikon tapahtumista, ruokalistasta ja vastuualueista. Ruoka tehdään paikan päällä ja vanhukset osallistuvat ruuanlaittoon mahdollisuuksien mukaan. Kaikki päivittäiset askareet kuten paikkojen siistiminen, roskien vieminen ja tiskeistä huolehtiminen tehdään yhdessä niin, että kaikki vanhukset antavat oman panoksensa päiväkodin toimintaan ja kokevat olevansa tarpeellisia. Yritysmuotona on osakeyhtiö.

     Ryhmät ovat:

-    Vauhtihirmut: ryhmässä on vanhuksia, joiden liikuntakyky on vielä kohtuullisen hyvä mutta he eivät kuitenkaan selviä yksin päivittäisistä toimista esim. muistin huonontumisen takia. Ryhmässä esimerkiksi jumpataan, tanssitaan, leivotaan ja käydään erilaisissa tapahtumissa. Ryhmässä on kymmenen vakituista hoitopaikkaa.

-    Kahvittelijat: ryhmässä on vanhuksia, jotka tarvitsevat liikkumiseen apuvälineitä, esimerkiksi rollaattoria tai pyörätuolia. Ryhmässä toimitaan apuvälineiden luomissa rajoissa. Vanhuksille järjestetään mm. tuolijumppaa, musiikkituokioita, käsitöitä ja käydään ulkoilemassa mahdollisuuksien mukaan.  Ryhmässä on seitsemän vakituista hoitopaikkaa.

-    Nautiskelijat: ryhmässä on vanhuksia, joiden yleiskunto on heikompi kuin edellisissä. He tarvitsevat apua ja ohjausta lähes kaikissa toiminnoissa.  Heillä voi olla liikuntarajoitteita eivätkä he jaksa olla pitkiä aikoja jalkeilla. Ryhmälle järjestetään esimerkiksi rentoutustuokioita, runonlausuntaa, maalausta ja musiikkihetkiä. Ryhmässä on seitsemän vakituista hoitopaikkaa.

     Business idea

      Ideana on tarjota vanhusten päivähoitopalvelua sellaisille perheille, joissa vanhuksia halutaan hoitaa kotona, mutta se ei ole mahdollista arkisin työaikana. Vanhukset ovat sen kuntoisia, etteivät pärjää yksin kotona kun muu perhe on töissä. Päivähoito sopii myös vanhuksille, joita hoitaa kotona omaishoitaja. Toimintaa mainostetaan yleisesti paikallislehdissä ja radiossa. Mainontaa tehdään myös vanhainkodeissa, terveyskeskuksissa, kolmannen sektorin tarjoamissa tapahtumissa.

     Strenghts of the entrepreneur

      Yrityksen on perustanut viisi terveydenhoitajakoulutuksen saanutta henkilöä. Koulutuksessa on painotettu geriatrista osaamista. Yksi perustajista on käynyt ylemmän amk-tutkinnon, jossa on saanut koulutusta johtamisesta. Kaikilla on työkokemusta vanhustenhoidosta, osalla erikoissairaanhoidon puolelta ja osalla perusterveydenhuollosta. Yhdellä perustajista on kokemusta pienimuotoisen ryhmätoiminnan vetämisestä vanhuksille. Kolme perustajaa on käynyt yrittäjäkoulutuksen. Yritys tekee yhteistyötä esimerkiksi Joensuun kansalaisopiston, Joensuun ympäristön kaverikoirien ja Vaara-kirjastojen kanssa. Yritys tekee aktiivista yhteistyötä myös Vanhustyön keskusliiton kanssa osallistamalla henkilökuntaa mm. erilaisiin koulutuksiin.

     Products and services

   

      Yrityksemme tarjoaa uudenlaista perhekeskeisempää vaihtoehtoa vanhuksista huolehtimiseen. Vanhusten päivähoito on yksi vanhustenhoidon muoto, joka tukee laitosasumista. Jonot palvelukoteihin ovat pitkiä ja vanhusten päivähoito voi toimia myös väliaikaisena ratkaisuna hoivakotipaikkaa odottaessa. Yritys pyrkii luomaan itsestään kuvaa kodinomaisena, perhekeskeisenä ja vanhusten aktiivista toimintaa edistävänä palveluna. Päivähoito maksaa vanhukselle noin 800 euroa kuussa.

     Customers and market

   

      Asiakkaana ovat vanhukset ja heidän omaisensa. Vanhuksen mahdollisuus päästä päivähoitoon on riippuvainen omaisten arvoista ja siitä, miten vanhusta halutaan hoitaa. Paljon riippuu myös siitä, minkä verran halutaan laittaa rahaa pelkkään päivätoimintaan, joka ei sisällä ympärivuorokautista hoivaa. Vanhusten päivähoitopaikka sijaitsee Niinivaaralla ja markkinointi on suunnattu ensisijaisesti Niinivaaralla asuville vanhuksille. Jatkossa toimintaa on tarkoitus laajentaa toisella yksiköllä esimerkiksi toiseen kaupunginosaan, mikäli kysyntää on runsaasti.

      Yhteiskunnalla ei ole tällä hetkellä suunnata tarpeeksi resursseja vanhusten hoitamiseen. Kotona asuu yksin paljon sellaisia vanhuksia, jotka eivät oikeastaan pärjää pelkän kotihoidon turvin, mutta joille ympärivuorokautinen hoiva on kuitenkin liian laitostavaa. Vanhusten päivähoito tarjoaa välimuodon kotona asumisen ja laitoshoidon välille. Palvelulle on varmasti kysyntää, mutta joillekin päivähoidon hinta ja omaisten resurssit hoitaa vanhusta päivähoidon ulkopuolella voivat olla kynnyskysymyksiä.

      Yrityksen kilpailijana ovat hoivakodit ja palveluasuminen, jotka tarjoavat ympärivuorokautista hoivaa ja huolenpitoa. Nämä ovat helppo vaihtoehto, sillä vastuu vanhuksen hoidosta on kokonaan laitoksella. Hoivakoteihin ja palveluasuntoihin on kuitenkin pitkät jonot ja asuminen on laitosmaista ja kaavamaista. Vanhuksella ei myöskään ole samalla tavalla mahdollisuutta osallistua arjen pyörittämiseen ja oman  toiminnan suunnitteluun kuin päivähoitotoiminnassa. Hoivakodissa tai palveluasunnossa asuminen on pitkäaikainen ja pysyvä ratkaisu kun taas päivähoito voi olla myös lyhytaikaiseen tarpeeseen. Päivähoito tähtää ensisijaisesti virikkeelliseen toimintaan ja fyysisen toimintakyvyn ylläpitoon. Päivähoidossa on tasoryhmät vanhuksen kunnon mukaan ja toiminta on suunniteltu vastaamaan kunkin ryhmän tarpeita, mikä mahdollistaa sen, että kaikki pääsevät tasapuolisesti mukaan toimintaan.

      Practical arrangements and financing calculations

      Peruspalvelun ajatuksena on vanhusten päivähoidon tarjoaminen yli 70-vuotiaille vanhuksille, jotka eivät pärjää yksin kotona. Palveluihin kuuluu perushoito, vanhuksen tarpeiden mukaan. Myös fysioterapeutti tarjoaa palvelujaan jokaiselle, esimerkiksi jumppa tuokioiden muodossa. Tarpeen ja omien resurssien mukaan hän tarjoaa myös fysikaalisia palveluja yksilöllisesti vanhuksille. Asiakkaan toimintakyvyn huomioiden tarjoamme erilaisia aktiviteetteja.

      Peruskorjaamme ja remontoimme tarpeitamme vastaavaksi Niinivaaralla sijaitsevan, äskettäin lakkautetun päiväkodin. Osa välineistöstä on rakennuksen vanhaa perua, kun taas osan tavaroista jouduimme ostamaan itse. Keittiövälineet saamme rakennuksen aikaisemmalta omistajalta ja hän jättää myös pöytiä ja tuoleja käyttöömme. Järjestämme päivähoidon asiakkaille lepotilan, johon tuli ostaa vuoteet. Hankimme myös yleisiä hoitovälineitä käyttöömme. Saamme lisäksi Joensuun kaupungilta lahjoituksena harrastusvälineitä asiakkaidemme käyttöön.

      Työntekijät koostuvat kahdesta keittiötyöntekijästä, kahdesta sairaanhoitajasta, viidestä sosionomista, kolmesta lähihoitajasta ja yhdestä fysioterapeutista. Yritysmuotonamme on yksityinen osakeyhtiö, ja me viisi omistajaa/osakasta olemme sijoittaneet yrityksen käynnistämiseksi samansuuruisen summan pääomaksi. TE-palvelut ovat myöntäneet meille starttirahoituksen ja rakennuksen remontointia varten meille on myönnetty lainaa. Lisäksi olemme saaneet rahallisen lahjoituksen yksityiseltä taholta, joka mahdollistaa muun muassa henkilökunnan rekrytoinnin ja palkanmaksun ensimmäisten kuukausien ajalle. Yrityksemme kirjanpitoasiat on ulkoistettu paikalliselle kirjanpitotoimistolle. Olemme hoitaneet yrityksemme vakuutusasiat. Otimme vakuutuksen itsellemme yrittäjinä sekä kiinteistölle. Työntekijöille tulemme ottamaan myös vakuutuksen.

      Mainostamme ja markkinoimme uutta palvelua laaja-alaisesti Joensuun alueen sanomalehdissä ja sähköisessä mediassa, sekä terveydenhuoltopalvelujen yhteydessä ilmoitustauluilla jne., sekä kolmannen sektorin tapahtumissa. Ennakkomarkkinointi on aloitettu jo hyvissä ajoin ennen palvelun alkamista. Hyödynnämme myös omia, sekä työntekijöiden suhteita eri tahoihin tiedon levittämiseksi.

Task 3

a)  

Johtajuudelle ei ole yhtä ainutta määritelmää. Eräässä määritelmässä johtamisella tarkoitetaan samaa asiaa kuin hallinto. Tämä määritelmä on yleisesti käytetty terveydenhuollossa, jossa sama ihminen usein hoitaa sekä johdollisia että hallinnollisia tehtäviä. Toisen näkemyksen mukaan hallinto on yksi johtamisen osa-alue. Erään näkemyksen mukaan johtajuudesta puhutaan taas silloin, kun esimies asettaa organisaatiolle strategian. Vanha käsitys johtamisesta on sellainen, jossa johtaja päättää, ohjaa sekä käskee alaisiaan. Nykyään ihmiset kokevat, että he haluavat ajatella asioita myös itse ja tulla kohdelluksi tasavertaisina kollegoina, joten myös johtajuus käsitteenä on muuttunut.

Johtajan tehtävänä on suunnitella ja organisoida toimintaa, asettaa tavoitteet työlle ja inspiroida työntekijöitä tekemään töitä tavoitteiden saavuttamiseksi. Johtaja on ikään kuin työn alkuunpaneva voima ja hänen on taattava työntekijöille tarvittavat resurssit ja työkalut. Johtajan tehtävänä on lisäksi arvioida työn laatua ja tehokkuutta sekä kehittää työyhteisölle esimerkiksi uusia toimintatapoja ja uusia suuntaviivoja. Tärkeä osa johtajuutta on myös kommunikaatio alaisten kanssa sekä heidän motivoiminen työhön.

Johtamiseen liittyy erilaisia teorioita. Teorioita ovat käyttäytymisteoriat ja epävarmuusteoriat. Käyttäytymisteoriat pohjautuvat ajatukselle, että ihminen voi oppia käyttäytymään asiallisesti, ja se tekee ihmisestä hyvän johtajan. Käyttäytymisjohtamisssa painottuvat neuvottelu, keskustelu, konsultointi, tehtävien delegointi sekä yhteistyö. Epävarmuusteorioissa painotetaan johtajan kykyä sopeutua erilaisiin tilanteisiin työssä. Siinä on tärkeää, että johtaja valitsee johtamistapansa tilanteiden mukaan. Molempia teorioita on kritisoitu liiallisesta hierarkkisuudesta. Teoriat tarjoavat vain vähän apua nykyajan työelämässä, jossa roolit vaihtuvat usein. Teorioissa ei myöskään käsitellä tarpeeksi sitä, että työn tarkoitus tulee ymmärtää tavoitteiden saavuttamiseksi.

Mielestämme johtaja on tärkeässä roolissa organisaation strategian luomisessa. Johtaja kertoo työntekijöille työn tarkoituksen ja auttaa päämäärän saavuttamisessa. Johtajan tulee sitoutua organisaation periaatteisiin, eikä johtajan tule käyttää omia valtuuksiaan, jos organisaatio ei niitä hyväksy. Johtajan tulee työskennellä organisaation hyväksi ja tehdä organisaatiolle edullisia päätöksiä. Organisaation menestymiseen vaikuttavat myös työhyvinvointi ja työn tuottavuus, joten johtajan tulee huomioida työntekijöiden jaksaminen ja työolosuhteet. Johtajan tulee myös viedä organisaation uudistuksia eteenpäin työntekijöiden tietoisuuteen ja auttaa työntekijöitä sopeutumaan päätöksiin.

Mielestämme laadunhallinta (quality management) on tärkeä osa organisaation toimintaa. Laadunhallinta parantaa organisaation tuotteiden tai palveluiden laatua. Laadunhallinnan avulla organisaation talous, tuottavuus ja asiakaspalvelu paranevat, työn virheet vähenevät sekä työntekijät ja asiakkaat voivat paremmin. Esimerkiksi terveydenhuollossa laadunhallinnalla on todella tärkeä merkitys. Terveydenhuollon organisaatioiden on pystyttävä kehittämään toimintaansa ihmisten tarpeiden mukaan ja taattava paras mahdollinen hoito. Tämä mahdollistuu esimerkiksi panostamalla hoitohenkilökunnan koulutukseen ja potilasturvallisuuteen.

b)  

Henkilöstöhallinto (the human resources management) on kasvava ilmiö. Se viittaa henkilöstöön liittyviin menettelytapoihin, joita käytetään työn organisoimiseen työsuhteessa. Henkilöstöhallinto keskittyy myös työn johtamiseen. Henkilöstöhallintoa voidaan tulkita kahdella eri tavalla. Voidaan ajatella, että henkilöstöhallinnon täytyy täsmätä tarkasti yrityssuunnitelman kanssa tai että henkilöstöhallinnon pohjana on vastavuoroisuus organisaation kanssa. Henkilöstöhallinto huolehtii mm. rekrytoinnista, henkilöstön valitsemisesta, opetuksesta ja kehityksestä, palkkioista, kommunikaatiosta, tiimityöskentelystä sekä johtamisen tehokkuudesta. Henkilöstöhallinnon merkitykselle ei ole kuitenkaan universaalisesti hyväksyttyä käsitystä. Henkilöstöhallinto luo kuitenkin luottamuksellisen ilmapiirin sekä yhteistyötä työntekijöiden ja työnantajien välille.

Monimuotoisen johtamisen (the diversity management) mukaan työntekijöiksi tunnustetaan kaikki naiset ja miehet riippumatta heidän iästään, lahjakkuudestaan, etnisestä taustastaan, uskonnostaan tai seksuaalisesta suuntautumisestaan, ja heitä arvostetaan samalla tavalla. Monimuotoinen johtaminen on kokonaisvaltainen ja strateginen interventio, jolla pyritään mahdollistamaan jokaisen yksilön mahdollisuus olla mukana organisaation tavoitteiden ja päämäärien toteuttamisessa omien kykyjensä voimin.

Mielestämme sekä henkilöstöhallinto että monimuotoinen johtaminen ovat ensiarvoisen tärkeitä tekijöitä työyhteisöissä. Ne ajavat tasa-arvoisuutta, hyvää työilmapiiriä sekä turvallisuuden tunnetta työssä. Henkilöstöhallinto takaa työntekijöiden riittävyyden ja huolehtii, että työntekijän lakisääteiset oikeudet mm. palkanmaksussa toteutuvat. Monimuotoinen johtaminen taas ehkäisee ihmisten valikoitumista työtehtäviin epäoleellisten asioiden, kuten etnisen taustan, mukaisesti. Mielestämme monimuotoinen johtaminen on osa hyvää johtajuutta, jota vaadittaisiin organisaatiosta riippumatta.

Ajattelemme, että henkilöstöhallinnossa työskentelevillä ihmisillä on suuri vaikutus monimuotoisen johtamisen toteutumiseen. Mikäli henkilöstöhallinto antaa esimerkiksi ihmisen sukupuolen vaikuttaa palkkaan tai mahdollisuuteen saada työ, ei monimuotoinen johtaminen voi toteutua. Mielestämme on tärkeää, että henkilöstöhallinnon kanta asioihin kulkee käsi kädessä organisaation ajatusten ja visioiden kanssa. Henkilöstöhallinnon panos on suuri, kun ajatellaan organisaation työhyvinvoinnin, henkilöstön kehittämisen ja hyvän työilmapiirin ylläpitoa.   

c)  

Muutoksen aikaansaaminen vaatii johdolta paljon. Siihen tarvitaan laajasti erilaisia johtamisen taitoja. Muutoksen onnistumiseksi johdolta vaaditaan myös intuitiota ja jonkin verran pelkkää tuuria.  Johdon pitäisi pystyä luomaan työpaikalle avoin ilmapiiri, jossa oletuksia haastetaan, uusia ideoita testataan ja kokemuksia jaetaan. Tällöin johto voi oppia sekä onnistumisistaan että virheistään.

Muutoksessa piilee aina riski. Ennakolta ei voi koskaan tietää, mitä muutoksen läpivientiin vaaditaan. Muutos myös tuo usein yllättäviä tuloksia. Muutoksen tapahtumiseen vaaditaan aikaa ja yritystä. Muutos ei tapahdu hetkessä. Kokemuksemme mukaan johdon täytyy itse uskoa muutoksen tuovan mukanaan hyviä asioita. Johdon täytyy pystyä olemaan innostunut ja motivoida työntekijöitä muutokseen. Työpaikalla tulisi käydä avointa keskustelua muutoksesta. Muutosta pitäisi tarkastella kriittisesti, mutta tulisi myös kyetä näkemään hyvät asiat, joita muutos tuo mukanaan.

Muutoksen tulee aina lähteä todellisesta tarpeesta eikä muutosta tule tehdä vain muutoksen vuoksi. Johdon tulee miettiä, mihin asioihin muutosta tarvitaan ja mitä voitaisiin tehdä, jotta toiminta olisi tehokkaampaa. Tarpeelliset muutokset tulee perustella hyvin ja työntekijöille tulee osoittaa, mitä hyvää muutoksesta seuraa. Muutokset ovat tärkeitä, jotta työyhteisö kehittyy ja toiminta on tehokasta.

d)

Hyvinvointi sisältää useita asioita, joiden avulla ihminen määrittelee elämäänsä, kuten työ, ystävyyssuhteet ja ihmiset hänen ympärillään. Ihmisen hyvinvointi vaikuttaa suoraan työkäyttäytymiseen, läsnäoloon töissä sekä työskentelyyn yleensä. Työ antaa vain yhden näkökulman elämäämme: ihminen on myös paljon enemmän kuin pelkkä työntekijä. Ihmiset käyttävät kuitenkin ison osan ajastaan töissä, joten on tärkeää, että työntekijä nauttii tekemisestään ja kokee sen olevan hyödyllistä sekä tuottoisaa.

Työntekijöiden hyvinvointia lisäävät mahdollisuus autonomiaan oman työn suhteen, hyvä tiedonkulku sekä asioista tiedottaminen, oman työtehtävien selkeys, avulias ohjaus, positiivinen työyhteisön jäsenten välinen kontakti, mahdollisuus kehittää omia kykyjään, työn turvallisuus ja selvä näköala uran jatkumisesta sekä työyhteisön turvallisuus. Tavoitteiden läpikäyminen on tärkeä askel kohti parempaa työn ja muun elämän yhteensovittamista ja tehokkuutta. Kovempi työskenteleminen ei välttämättä aina tarkoita parempaa tuottavuutta.

Johtajalla on tärkeä merkitys siinä, että työntekijän hyvinvointia lisäävät tekijät todella toteutuvat työpaikalla. Johtajan tulisi pystyä motivoimaan työntekijöitä. Motivoituneet työntekijät ovat sitoutuneita työhönsä ja voivat paremmin kuin sellaiset työntekijät, joiden työmotivaatio on puutteellinen. Lyhytaikaisesti käytettynä myös työnantajan myöntämät pienet kannustimet sekä palkankorotus voivat lisätä työntekijän motivaatiota ja hyvinvointia.

Etiikka liittyy hyvään johtamiseen. Eettiseen johtamiseen kuuluu olennaisena osana kommunikaatio, palkkiot, rangaistukset ja mallintaminen. Työntekijöille annetaan eettisen ja positiivisen ajattelun malli. Eettinen johtaminen vaikuttaa positiivisesti ryhmähenkeen ja muiden auttamiseen. Eettinen johtaminen antaa työntekijöille voimavaroja työhön ja sen vuoksi eettinen johtaminen vaikuttaa positiivisesti työilmapiiriin.

Eettiset johtajat toimivat roolimalleina ja näyttävät esimerkkiä hyväksyttävästä käytöksestä. Eettiset johtajat ovat rehellisiä, luotettavia, reiluja ja välittäviä. Eettiset johtajat kohtelevat työntekijöitä kunnioittavasti. He pitävät lupauksensa, antavat työntekijöiden osallistua päätöksiin ja kertovat selkeästi työntekijöille, mitä heiltä odotetaan. Kaiken kaikkiaan eettisen johtamisen katsotaan vaikuttavan positiivisesti työntekijöiden työhyvinvointiin.

Lähteet:

Acas. 2016. Wellbeing and workplace performance. http://www.acas.org.uk/index.aspx?articleid=5031. 18.2.2016.

Beardwell, J. & Thompson, A. 2014. Human resource management: a contemporary management. Harlow: Pearson Education.

Chenoweth, D. 2016. Promoting employee well-being. Wellness strategies to improve health, performance and the bottom line. https://www.shrm.org/about/foundation/products/documents/6-11%20promoting%20well%20being%20epg-%20final.pdf. 18.2.2016.

European Commission. 2016. Diversity management. http://ec.europa.eu/justice/discrimination/diversity/index_en.htm.18.2.2016.

Gwele, N. S. 2009. Diversity management in the workplace: beyond compliance. Curationis. http://web.a.ebscohost.com/ehost/pdfviewer/pdfviewer?sid=0223da24-fb4e-49f8-8e37-b5c6cea47bfd%40sessionmgr4002&vid=8&hid=4104. 18.2.2016.

Kalshoven, K. & Boon, C. T. 2012. Ethical Leadership, Employee Well-Being, and Helping The Moderating Role of Human Resource Management. Journal of Personnel Psychology, 11, 60-68.

Logistiikan Maailma. 2016. Laadunhallinta, laatujohtaminen ja järjestelmät. http://www.logistiikanmaailma.fi/wiki/Laadunhallinta,_laatujohtaminen_ja_-j%C3%A4rjestelm%C3%A4t. 18.2.2016.

Martin, V., Charlesworth, J. & Henderson, E. 2010. Managing in social and health care. Oxon: Routledge.

Nieto, M. L. 2006. An introductions to human resource management: an integrated approach. Basingstoke: Palgrave Macmillan.

Task 1

Name of our team:

Team Five

The strategy of action:

Tavoitteenamme on tehdä tehtävät helmikuun aikana, eli ennen kuuden viikon "taukoa". Tauon aikana tehtävien teko olisi hankalaa, sillä osa ryhmän jäsenistä on esim. töissä.

Tarkoituksenamme on kokoontua yhteen, jolloin jaamme tehtävät. Hyödynnämme blogin mahdollisuutta työskennellä "etänä", sillä kaikilla on tiedossaan blogin käyttäjätunnukset ja näemme reaaliaikaisesti toistemme aikaansaannoksia. Loppuyhteenvedot suoritamme kuitenkin yhdessä ryhmänä.

The roles and responsibilities of the action:

Jaamme tehtävät tasapuolisesti; jokainen on vastuussa omasta alueestaan, aikataulusta, blogin ylläpidosta, sekä yhteisten tavoitteiden saavuttamisesta.

The aims of working:

Tavoitteenamme on pysyä aikataulussa tehden tehtävät kuitenkin oppimistamme edistäen. Lisäksi sisäistää kurssin keskeisimmät asiat, sekä harjaantua englanninkielen ymmärtämisessä ja oppia uutta sanastoa.


If somebody cannot come to a meeting or she/he don´t do her/his work, what then:

Pyrimme sopimaan tapaamisajankohdat niin, että ne sopivat kaikille, mutta mikäli joku estyy tulemasta, kerromme hänelle mitä olemme tehneet/sopineet ja miten hän voi hoitaa osuutensa omalla ajallaan. Emme usko, että kukaan jättäisi tekemättä tehtäviään, mutta mikäli näin kävisi, keskustelisimme asiasta ryhmän kanssa.


The other rules which help your work and get around to the goal:

Autetaan toinen toisiamme ja mikäli jollakin tulee ongelmia esim. suomentamisen kanssa, teemme sen yhdessä.


How do you evaluate your team working, make a plan for evaluation:

Lopuksi arvioimme työmäärän jakautumista, tavoitteiden saavuttamista ja ryhmätyöskentelyä kokonaisuutena. Pohdimme, mikä meni hyvin, missä olisi voinut olla parantamisen varaa?